Kuuleminen on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Kuulonalenema saattaa olla syynä ihmisen eristäytymiselle ja erakoitumiselle muiden ihmisten parista. Työssä selviäminen voi olla suurta ponnistusta vaativaa ja muuttua pikkuhiljaa ainoaksi paikaksi jossa enää – pakosta – tapaa muita ihmisiä.
Kuulon aleneminen heikentää ihmisen normaalia kykyä toimia muiden kanssa. Jatkuva pinnistäminen kuulemisen suhteen vie voimia. Toistuva arvaaminen, keskustelun aiheiden jatkuva selvittely ja puuttuvan informaation täydentäminen taustahäly- ja ryhmätilanteissa vastaavat joskus energialtaan urheilusuoritusta.
Ajan kanssa tällä on useita kielteisiä seurauksia; erakoitumista, stressin kohoamista sosiaalisissa tilanteissa sekä yksinäisyyttä, masennusta ja ahdistuneisuutta. Nämä seuraukset näkyvät työelämässä, perheessä jne.
Ihmisen kyky toimia muiden kanssa on perustana koko yhteiskunnan toimivuudelle. Ihmisen on selviydyttävä perheessään, työssään, vapaa-ajallaan jne. Identiteettimme rakentuu itsestä muodostuneen minä-kokemuksen kautta. Minä-kokemus puolestaan syntyy ihmissuhteista saadun kokemuksen ja palautteen perusteella. Tämä palaute vaikuttaa yksilön toimintakykyyn, joko sitä tukevasti tai sitä horjuttaen.
Omanarvontunne säilyy ihmisellä kun hän kokee itsensä muiden läsnä ollessa merkitykselliseksi, hyödylliseksi, ja saa osakseen yhteisön hyväksynnän. Tämä hyvä itsetunto ylläpitää vahvaa tunnetta oman elämän hallinnasta.
Tässä ei ole eroja eri ikäkausien välillä. Vanhusten kohdalla kuitenkin alentuneesta kuulosta johtuva tilanne aiheuttaa suurempia yhteiskunnallisia vaikutuksia kuin työikäisen kuulon ongelmat. Kotona selviäminen heikkenee, vanhainkoti-asuminen tulee ajankohtaiseksi aiemmin kuin muuten tarvitsisi, ja palvelujen tarve suurenee.
Kuulon kuntoutus ei toteudu samalla tavalla kaikille. Kuntoutuksen tarve ja siihen liitetyt tavoitteet ovat yksilöllisiä. Jokaisen kuntoutujan kohdalla määritellään optimaalisesti hänen parhaansa.
Nämä kuntoutuksen periaatteet ulottuvat myös käytännön kuntoutustilanteisiin, kuulokojeisiin ja muihin kuulemisen apuvälineisiin. Kuulon ammattilainen, audionomi, kartoittaessaan potilaan kokonaistilannetta, auttaa valinnassa eri kuulokoje-vaihtoehtojen välillä. Kuulokojeet ovat yleensä se apuvälinevalinta joilla lähdetään liikkeelle.
Kuulokojeista saatavaa apua arvioitaessa on kuulontutkimuksella tärkeä merkitys. Se saattaa joissakin tapauksissa rajata joitakin kuulemisen apuvälineitä pois vaihtoehtojen joukosta. Näin etenkin jos kuulonalenema on voimakas. Asiakkaan oma palaute kuulokojeiden antamasta muutoksesta kuulossa on ensiarvoisen tärkeää, ja sen merkitys vain kasvaa kun kyseessä on henkilö, joka on käyttänyt kuulokojeita jo vuosia.
Ensikojettaan käyttävän palaute on aina jossain määrin kojeeseen tottumattoman antamaa palautetta. Tällöin asiakkaan on kokenutta käyttäjää vaikeampi arvioida kojeen hyötyä. Tällöin audionomin auttava osuus korostuu merkittävästi. Kuulokojeet on ohjelmoitava siten, että asiakas tulee selkeästi hyötymään kojeen antamasta avusta menettämättä kojeen käyttömukavuutta.
Kuulokojeiden käytön myötä kojeiden käyttäjä huomaa vähitellen oman tilanteensa muuttuneen kaikissa sosiaalisissa kontakteissa laadukkaammiksi, ja ns. palautuminen sosiaalisen elämän täyteen yhteyteen mahdollistuu; perhesuhteet, kaveruus-suhteet, työssä pärjääminen, harrastukset yms. alkaa sujua entiseen malliin.
