– kysymyskenttä sivun alaosassa –
Hei!
Olen yrittänyt etsiä tietoa vastamelukuulokkeiden käyttämisestä kuulonsuojaukseen, mutta tuloksetta. Vastamelukuulokkeet vaimentavat
tehokkaasti matalia ääniä ja antavat mahdollisuuden keskittymiseen hälinää täynnä olevassa toimistossa tai ravintolassa. Kuitenkin muutama tuttuni käyttää näitä esimerkiksi nurmikkoa leikatessaan, ajaessaan äänekkäitä työkoneita jne. Kuitenkin esimerkiksi ampumaradalla käytetään aktiivikuulosuojaimia, joiden tekniikka nähdäkseni perustuu samaan perusperiaatteeseen. Eli kysymys lyhyesti, voiko laadukkaita vastamelukuulokkeita käyttää perinteisten kuulosuojaimien sijasta, vaikka nurmikkoa leikatessa?
Hei! Ja kiitos hyvästä ja tärkeästä kysymyksestä!
Vastamelukuulokkeiden tarkoitus on, ei vaimentaa tehokkaasti, vaan vaimentaa esim. toimistohälyn aiheuttamaa rasittavuutta, vaikkei melu ole sillä tasolla että se vaarantaisi kuuloa. Eli siis keskittymisen apuvälineenä. Vastamelukuulokkeiden vaimennusarvoja ei taajuus taajuudelta tiedä kukaan. Ne eivät ole standardoituja tuotteita. Jos valmistaja ilmoittaa esim. että vaimennus on 26 dB, se joko ei pidä paikkaansa tai sitten se saattaa pitää paikkansa vain jonkun yksittäisen taajuuden kohdalla. Ja jos melu onkin sitten oikeasti voimakasta niin vastamelukuulokkeiden materiaalivalinta ei varmista riittävää vaimennusta senkään puolesta. Yksilölliset kuulonsuojaimet esim. ER-tyyppisillä filttereillä ovat standardoidut ja antavat suht tasaisen vaimennuksen koko taajuuskentälle. Usein filtterin vaimennusvalinta on välillä 9 dB – 25dB. Ja jos meteli on todella kovaa niin siihen päälle sitten voi asettaa kuppikuulonsuojaimet.
Hei!
Kysyisin vastamelukuulokkeiden vaikutuksesta kuuloon. Jos lapsi tai nuori lähinnä äänikirjoja kuuntelee niin voiko
kuulokkeiden desibelit olla korville vahingoksi? Tai voiko miten varmistaa ylipäänsä korville turvallisen kuuntelun?
Osaatko sanoa onko puhelimen äänenvoimakkuuden rajoitin ”riittävä” varmistus turvalliseen kuunteluun?
Hei!
Kiitos kysymyksistäsi!
Kuulokkeiden desibelit, tai aivan minkä tahansa äänilähteen desibelit, eivät ole vaarallisia kun eivät ylitä tiettyjä desibelitasoja. Turvallisen kuuntelun desibelirajat ovat sellaiset että 80 dB:n desibeleillä saa kuunnella 8h, ja esim. 85 dB:n voimakkuudella enää 4h kerrallaan. Itse pitäisin noita lukuja aika korkeina kylläkin. Äänikirjat toki kuuluvat oikein hyvin huomattavasti pienemmilläkin volyymeilla. 85 desibeliä on jo voimakas ääni, pubi-keikalla olevan bändin dB-taso. Jos puhelimessa on varoitin dB-tasoille niin se on kyllä sillä tavalla luotettava että se ilmoittaa yleensä vaarasta jo aiemmin kuin 80 dB. Jos taas kuuntelee kuulokkeilla esim. stereoista tms. niin desibeli-tasoja ei oikein voi tietää mittaamatta. Jos kuuntelee äänikirjaa puhelimella johon on kuulokkeet, ja lähtee ulkoilemaan samaan aikaan, niin yksi hyvä nyrkkisääntö on, että säätää voimakkuuden kotona rauhallisessa huoneessa sopivalle, ja sitten ulkona, vaikka tulisi liikenteen hälyä tms. niin voimakkuutta ei saa enää lisätä.
Hei!
Lapsen, 9v, kuulo mietityttää tällä hetkellä. Taustalla on harvinainen perinnöllinen oireyhtymä, joka voi aiheuttaa myöhemmällä iällä etenkin miespuolisilla kuulonalenemaa ja tämän vuoksi kävimme kuulokokeessa audionomilla. tuloksena oli PTA 40dB ja kuulonalenemaa molemmin puolin. Kotona juurikaan tai koulussa tämä ei ole näkynyt, välillä poika toistelee mitä on sanottu kotona. Ennen mittausta oli ollut flunssaa, minkä vuoksi halusimme varmistua tuloksesta ja kävimme yksityisellä puolella uusimassa testin audionomilla. Tulos sieltä oli täysin normaali kuulo. Jälleen rehti mittaus ensimmäisessä paikassa ja tuloksena lähes sama kuin aluksi. Mikä voisi selittää näitä epäyhtenäisiä tuloksia? Kuinka paljon korvakäytävän ahdas suu (erään lääkärin mukaan voi kuulokkeet painaa kasaan korvia) vaikuttaa tai juuri flunssa? Olisiko testiä miten järkevä uusia?
Hei!
Ja kiitos kysymyksistä!
Nyt olisin tahtonut tietää oireyhtymän nimen ja lapsen iän. Ilman näitä tietoja koetan vastailla sen mitä voin. Jos kuulo on mitattu siten että PTA on 40 dB ja kotona tai koulussa ei ole kenelläkään havaintoa siitä että lapsella olisi huono kuulo, niin tuo 40 dB PTA on satavarmasti(!) virheellisen mittauksen tulos. Flunssa vaikuttaa aina jonkin verran tulokseen, ja kapeat korvakäytävät helposti menevät tavallisten pannallisten tyynykuulokkeiden kanssa litistyksiin, jolloin tulee varmasti todellisuutta huonompi tulos. Uusi luotettava mittaus on paikallaan. Kuulo kannattaa mitata varmimmin inserttikuulokkeita käyttäen, esim. minun luonani :-), jos asutte sellaisen matkan päässä että voisitte tulla. Inserttikuuloke on eräänlainen ear tulppa joka laitetaan korvakäytävään ja siitä lähtee johto. Tällöin korvakäytävä on varmasti auki kun mitataan.
Moi!
Meitä ois useampi oululainen musiikin parissa työskentelevä kiinnostunut hankkimaan uudet suojaimet, kerätään tällä hetkellä edelleen porukkaa mahdollista ns. kimppahankintaa varten
Olisiko mahdollisuutta porukkatarjoukseen…?
Hei!
Kyllä on!
Tämä on julkinen sivu, joten ota yhteyttä minuun puhelimitse p. 040 9666 848
Hei!
Minulla on kuulokojeet ja tinnitus ollut kymmeniä vuosia. Sain uudet kojeet ja tehtiin kuulotesti. Mutta ennen tätä jo alkoi oikeassa korvassa uusi kova suhina selälläni tai oikealla kyljellä maatessa. Kun käännyn vasemmalle kyljelle suhina laskee kuin pyykinpesukoneen linkous. Voiko korvassa olla jokin vika mikä tekee tuon kovan suhinan? Onko loppuelämä nukuttava vain vasemmalla kyljellä? Kiitos!
Kiitos viestistä!
Hieman kuulostaa siltä että koska suhina on asentoriippuvainen, niin syynä voisi olla verenkiertoon ja/tai niskan ahtauteen liittyvät asiat. Tietyissä asennoissa joutuu verenkierto ahtaammalle ja saattaa kenties aiheuttaa jonkinmoista suhinaa. Oletko paljon tietokoneella? Kävisin sinuna korvalääkärin vastaanotolla ja mahdollisesti kaulavaltimoiden ultraääni-tutkimuksessa. Usein nuo vaivat ovat harmittomia eikä syytä välttämättä löydetä, ja jos näin on, niin fysioterapeutti voisi myös kyetä antamaan apua tilanteeseen.
Hei!
5-vuotiaalla tyttärellä neuvolan kuulotarkastuksessa ilmeni että hänen vaikea kuulla matalia taajuuksia. Ostimme ohjeen mukaan lasten korvaöljyä ja kävimme puhdistamassa korvat, vaikka kukaan ei mitään vaikkua nähnytkään, eikä puhdistuksessakaan sitä tullut. Puolitoista viikkoa tästä kävimme uusinta-kuulokokeessa sairaalassa, jossa oli suljettu koppi ja audionomi teki tarkemman kuulontutkimuksen. Matalilla taajuuksilla kuulo oli 25-30 dB (alentunut). Lääkäri ohjeisti että vuoden päästä tarkistetaan kuulo uudestaan kun lievästi on alentunut matalilla taajuuksilla.
Meille vanhemmille jäi epäselväksi miten vaikuttaa lapseen ja onko varmasti näin, että ei tarvitse asialla tehdä mitään? Kotona vaikea sanoa, mikä on sitä ettei kuule, ja mikä sitä ettei kuuntele ja on vastaamatta, tai kysyy ”mitä-mitä?”
Hei! ja kiitos kirjeestä!
Neuvolan kuulonmittausten tarkkuutta en menisi takaamaan. Töräyttelikö torvea vai mitä teki? Jos ei siellä osattu katsoa edes korvaan että onko siellä vaikkua niin yhtä tyhjän kanssa on se käynti siltä osin ollut varmaankin.
Sairaalassa on teillä ollut kuulontutkimuseriö käytössä. Tässä herää kuitenkin vähän kysymyksiä. Pysyykö 5 vuotias aivan paikoillaan mittauksen ajan? Muutaman kymmenen desibelin heitto syntyy hetkessä jos on siellä tuolissa heilutellut jalkojaan tai raapinut päätään. Osa lapsista ei miellä matalien taajuuksien äänestä ”piippaukseksi” ja jättää painamatta. Onko lapsi varmasti ymmärtänyt että kokeella haetaan kaikkein pienintä äänestä jonka hän vielä just ja just kuulee?
Osan viisi vuotiaista olisi hyvä tutkia lasten audionomi jos se on mahdollista. Tosin, en nyt tiedä millainen tilanne on ollut juuri teidän lapsenne osalta. Lääkäri on arvioinut tilanteen aivan oikein kun haluaa että tutkimus toistetaan myöhemmin, koska tulos on tuon ikäisellä usein vähän epäluotettava. Minä en olisi huolissani tuosta tilanteesta, vaan voisin pikkusummasta lyödä jopa vetoa että näillä tiedoilla lapsellanne on normaali kuulo 🙂
Jos kotosalla jutellaan ja vain matalilla taajuuksilla olisi vähän alenemaa ympäristössä jossa ei ole taustahälyä, niin lapsi kuulee varmasti mitä sanotaan. Tuon ikäisen huomio voi kulkeutua minne vain ja kysymystä tai kommenttia ei aina yksinkertaisesti kuunnella 🙂 Olkaa rauhassa.
Hei!
Voiko flunssa vaikuttaa haitallisesti kuulontutkimuksiin. Kyse lapsesta.
Hei!
Kyllä voi.
Hei!
Onko lapsille olemassa kuulolaitetta joka menisi täysin korvan sisään eli korvakäytäväkoje?
Korvakäytäväkojeet tehdään yksilöllisesti asiakkaan muotin mukaan, eli kenelle hyvänsä voidaan periaatteessa tehdä korvakäytäväkojeet. On eri asia sitten millainen on kuulonalenema, käyttäjän motoriset kyvyt, korvakäytävän malli jne. Eli kaikille ei korvakäytäväkoje sovi.
Hei!
Saako kuulokojeisiin lisää kuuluvuutta ilman että pitää ostaa uudet?
Kiitos kysymyksestä!
Kyllä ja ei. Vahvistusvaraa yleensä on ja sitä voidaan lisätä. Nyt en tiedä minkä verran kojeissasi on varaa vai onko sitä? Yleisellä tasolla voin sanoa, että audionomi tavallisesti valitsee sellaiset kuulokojeet, jotka sopivat kuulollesi ja niihin jää vielä varaa lisätä vahvistusta.
Sinun onkin syytä ottaa yhteyttä audionomiin joka on kojeet sinulle sovittanut. Mikäli itselläsi on tullut kokemus siitä ettei kojeilla kuule hyvin on kuulosi saattanut heiketä lisää sen jälkeen kun sait kojeet. Toivottavasti kojeihisi voidaan lisätä vahvistusta.
Hei!
Voiko luujohtokuulokkeita käyttää turvallisin mielin, jos korvaan on asennettu titaaniproteesi otoskleroosin vuoksi?
Hei!
Kyllä voi.
Hei!
Voiko audionomin äänieriössä suorittama kuulotesti mennä jollain tavalla pieleen jos on ollut epävarma
kuuleeko piippauksen eikä tajuakaan painaa nappia?
Kun ihmiset tekevät niin kaikki on aina mahdollista. Jos kuulosi on tutkinut audionomi eikä muu terveydenhuollon ihminen, saati muun alan ihminen, niin mitä todennäköisimmin tutkimus ei ole mennyt pieleen. Kuuloa tutkittaessa audionomi antaa ääneksiä molemmin puolin kuulokynnystäsi. Tällöin osaa annetuista ääneksistä et kuule. Tämä pieni aikaviive (kun ollaan kuulumattomalla puolella) saattaa aiheuttaa huolen siitä, että kun et painanutkaan nappia kun hiljaisin kuulemasi äänes kertaalleen annettiin, niin audionomi olisi jättänyt jotain huomiotta. Ei pelkoa. Audionomi yleensä ”sahaa” kuulokynnyksen molemmin puolin sen verran että vakuuttuu mistä olet antanut kaksi varmaa painallusta. Voi olla että olet esim. yhden kerran ajatellut kuulevasi jonkin äänen mutta et toista kertaa. Se ei olekaan se ns. virallinen kuulokynnys, vaan nimenomaan se mistä olet antanut enemmän kuin yhden varman vastauksen.
Hei!
Sain juuri itselleni uuden kuulokojeen. Kuulen ainoastaan vasemmalla korvalla ja koje on siinä. Kysyisin miksi omat ns. sisäiset äänet, esim. kun syö ym. kuuluvat kojeesta korvaani kovempaa kuin ulkoinen ääni?
Nyt en tiedä millainen kuulo sinulla on ja millainen vahvistus kojeessa, ja onko käytössä perinteinen kova korvakappale vai jokin muu ratkaisu. Jotkut asiakkaat ovat kokeneet juuri tuollaisia tilanteita. Mahdollisesti joillakin taajuuksilla on kuulokojeen vahvistus juuri sellainen että se ikään kuin resonoi esim. kovan korvakappaleen kautta runkoäänenä korvakäytävän seinämästä korvaasi. Etenkin silloin jos korvakappale pääsee hieman liikkumaan korvakäytävässä kun syöt. Vahvistusmuutoksella voisi saada helpotusta tai sitten tuo sisään vienti korvakäytävään voisi olla toisenlainen. En voi suositella nyt mitään erityistä kun en tunne kuulonalenemaasi enkä tiedä korvakäytävän koosta tai rakenteesta kohdallasi mitään. On myös mahdollista että sinulle valitut kojeet ja korvakappaleet ovat sinulle kuitenkin ne parhaat vaihtoehdot. Mene ja tiedä. Ota yhteys kojeet sinulle sovittaneeseen henkilöön.
Moi!
Pojallani joka on 6v, on todettu otoskleroosi vasemmassa korvassa. Tällä hetkellä kuulo on noin 30dB. Oikealla korvalla hän kuulee oikein hyvin. Seuraava kuulotarkastus on 2022. Olen huolissani että nyt tulee koulussa ongelmia jollei hän kuule siellä kunnolla. Ja miten harrastuksille käy jos joutuu käyttämään kuulolaitetta? Kuulemma otoskleroori on perinnöllistä mutta minulla tai hänen isällään ei kummallakaan ole sitä. Mistä se sitten on oikein tullut?
Moi vaan!
Otoskleroosista arvellaan että siihen liittyy myös perinnöllisiä tekijöitä, mutta sen syy on kuitenkin yhä tuntematon. Kerroit että harrastuksissa tulee ongelmia jos käyttää kuulokojetta. Useimmissa harrastuksissa voi kyllä käyttää kuulokojetta. Joissakin liikuntalajeissa se saattaa vahingoittua ja/tai sen pitäminen olla hankalaa (uinti, jääkiekko, paini yms), mutta noissa lajeissa sitä ei usein tarvitsekaan, ja oikeassa korvassahan on normaali kuulo. Vai oliko niin että tarkoitit että harrastuksissa tulee ongelmia jos ei ole kuulokojetta käytössä?
Huolesi on kuitenkin aiheellinen. Koulussa voi todellakin tulla ongelmia kuulemisen suhteen. Ennen kuin mahdolliseen leikkaukseen päädytään lapsesi tarvitsee kuulokojeen. Oletan että todetun otoskleroosin vuoksi teillä on jo ollut yhteys joko yksityisen tai julkisen puolen korvalääkärille.
Selvitä ensimmäiseksi se paikka josta mahdollisen kuulokojeen voi saada. Tässä tapauksessa on olennaista että kuulokoje hankitaan julkisen sektorin kautta. Otoskleroosin hoito tapahtuu siellä ja lapsen ikä ja etu huomioiden kuulon, kuulokojeen ja kuulon kuntoutusohjauksen resurssit on parasta toteuttaa kokonaisuutena julkisella puolella. Tarvitsette lääkärinne tekemän lähetteen julkiselle toimijalle.
Mikäli olette jo lähimmän keskussairaalan tai yliopistosairaalan asiakkaita lapsenne kuuloasiassa, ja kuulokojesovitukseen ei ole vielä jostain syystä lähdetty, niin lähetettä ei tarvita. Ota itse yhteyttä tuon yksikön kuulon kuntoutusohjaajaan ja kerro tilanne hänelle. Hänen kauttaan saat kuulokojeprosessin varmimmin liikkeelle. Kuulon kuntoutusohjaaja tuntee koulunkäynnin ongelmat usein paremmin kuin kukaan muu kuuloalalla. On voinut nimittäin käydä niin että koska lapsi ei ole vielä koulussa niin tuota tulevaa kouluasiaa ei ole otettu huomioon, koska kuntoutusohjaajaan ei ole oltu yhteydessä.
Nyt en tiedä miltä paikkakunnalta olette niin en voi antaa tarkempia yhteystietoja.
Hei!
Miten on mahdollista, että meluohjelman kokonaisvahvistus on 4dB alempi kuin itse ohjelman? Olen vuosia käyttänyt laitteita ja meluohjelma on ollut se ainut mitä olen voinut käyttää! Nyt en huomaa mitään eroa yleiseen ohjelmaan. Liikenne ym. ihan yhtä kovia! Pyysin tehdyt säädöt myöhemmin itselleni ja totesin asian olevan edellä kerrottua! Autojen äänet kuulostaa karheilta käytti yleistä tai meluohjelmaa. Ambulanssin ja paperin ääni (rapina) ylittää kipukynnyksen. Laitteet ovat yksityiseltä ostettu!
Mm. korkeat hiljaiset äänet hävisi kun tehtiin nämä säädöt. Valitin etten kuule enää lintua enkä autonavaimen merkkiääntä kuin pelkkänä rahinana. Kun kerroin audionomille asian, niin hän oli sitä mieltä, että matalien äänien vahvistusta pitää lisätä.
Itse olen eri mieltä kokeneena käyttäjänä. Tarvitsen korkeiden taajuuksien vahvistusta pehmeänä (=kompressoituna), esim. lintujen laulun kuulemiseen. Tämänkin menetin saaden tilalle edellä kerrottua!
Eikä liene normaalia että laitteet tuottaa kipua käytettäessä. Vasemmalla puolen päätä on kivun tuntemuksia. Ja korviin laitettaessa oma ääni kuulostaa ontolta. Näin ei aiemmin ollut, vaan tuli puhealueelle kuuluvuus ja pystyi tuottamaan omaa ääntä normaalisti. Nyt oma ääni ”jää kurkkuun”.
Tuntuu että rahastetaan kun ei omia tuntemuksia kuunnella ja saa monta kertaa käydä (maksu joka kerralta). Asiakas on kai paras tietämään mikä on epämiellyttävää ja tuottaa kipua.
Hei! Kiitos viestistäsi!
Nyt joudun vastaamaan ilman tietoa kuulostasi ja minkä merkkiset kojeet sinulla on käytössä. Yleisesti ottaen meluohjelman pitäisi toimia siten että keskeiselle puhealueelle tulee hieman enemmän vahvistusta kuin yleisessä ohjelmassa. Tuon vahvistuksen tulee usein olla kuitenkin kompressoidumpaa kuin yleisessä eli kovien äänten vahvistus on pienemmällä. Kuulokojeista ja kuulosta riippuen matalien taajuuksien vahvistus on usein vähäisempää meluohjelmassa, sillä näin voidaan vaikuttaa mm. liikenteen aiheuttamaan meluun myös tätä kautta. Jos nyt on säädetty päinvastoin niin oman äänesi aistiminen onttona ja ehkä tynnyrimäisenä voisi johtua juuri tästä. Eli liiallinen vahvistus matalilla taajuuksilla on mahdollinen syy.
Kertomuksesi perusteella kojeidesi vahvistus on todennäköisesti hyvin lineaarinen tyyliltään, josta saattavat johtua nuo ongelmasi paperin rapinan ja hälytysajoneuvon aivan liiallisesta äänestä. Lineaarisella tarkoitan sitä, että vahvistuksessa on kovien äänten vahvistus-osuus liian voimakas. Jos kipukynnys ylittyy, niin noita kojeitasi ei pidä käyttää nyt ollenkaan ennen kuin ne on säädetty asiallisesti. Kuulosi voi nimittäin huonontua entisestään!
Korkeiden taajuuksien vahvistus on selvästi liian alhainen mikäli et kuule näitä mainitsemiasi ääniä ja kun olet ne ennen kuitenkin kuullut. Itselläni on tapana aina kompressoida korkeiden äänien vahvistusta, eli tehdä kuuluvuutta hieman pehmeämmäksi. Kokonaisvahvistusta siellä pitää kuitenkin olla jos kuulo on siltä alueelta laskenut.
Vaikuttaa kertomasi perusteella siltä että kojeidesi vahvistus on niin sanotusti pielessä. Tulehan käymään niin laitetaan asia kuntoon!
Hei!
Mikä taajuus kuulolaitteessa on liikaa, kun esim. paperipussi rapisee aivan liikaa?
Kiitos kysymyksestäsi! Tämä kysymys valaisee itse asiassa kaikkein tavallisinta tilannetta kuulokojeen käyttäjän arjessa, varsinkin kun koje/kojeet eivät ole olleet vielä kovin pitkään käytössä. Luonnossa ei ole yhtään ainoata ääntä joka olisi vain yhdellä taajuudella. Paperipussejakin on hyvin monenlaisia ääneltään.
Jos kuulokoje on kauttaaltaan liian suurella kokonaisvahvistukseltaan, voivat lähes kaikki taajuudet aiheuttaa tunteen että paperipussin rapina on aivan sietämätöntä. Kuitenkin, kaikkein tavallisin tilanne on se, että kojeen käyttäjä kokee paperipussin, sanomalehden jne. äänen liian voimakkaana koska ei ole tottunut korkeille taajuuksille annettuun vahvistukseen kuulokojeissa. Totuttautuminen, eli kojeen riittävä päivittäinen käyttö on se ensimmäinen asia joka täytyy vain läpi käydä.
On myös mahdollista sekin, että korkeille taajuuksille on lykätty joko liikaa kokonaisvahvistusta tai korkeiden taajuuksien vahvistus on liian lineaarisena sinne nostettu, eli tulipa ulkoa olevat äänet isompina tai pienempinä niin koje vahvistaa niitä yhtä paljon. Tällöin voisi kokeilla jos korkeilta taajuuksilta vähentäisi kovien äänten vahvistusta. Jos tämä ei riitä niin sitten laskee varovasti myös kokonaisvahvistusta korkeilta taajuuksilta. Hyvä vahvistushan ei aina tarkoita hyvää kuuluvuutta.
On hyvä kojetta säätävän audionomin muistaa sekin että toisinaan kuulokojeita sovitettaessa on huomioitava että sovitusohjelman antama ehdotus korkeille taajuuksille on laadittu ensisijaisesti indo-eurooppalaiseen kieliryhmään kuuluvalle kojeen käyttäjälle. Venäjällä on 7 s-kirjainta ja esim. englannin kielessäkin on useita eri s tai muita hiljaisia suhahdus-äänteitä, joiden vuoksi sovitusohjelma ehdottaa korkeille taajuuksille aikamoisia vahvistuksia toisinaan. Suomen kielessä on vain yksi s, ja se kuuluu kojeella hyvin vähemmälläkin vahvistuksella. Näin paperipussikin saattaa rauhoittua :-).
Tämä toisinaan hieman ylimitoitettu vahvistus korkeille taajuuksille ei koske nykyään kaikkia kuulokojemerkkejä, onneksi!
Hei!
Olen kärsinyt tinnitusoireista keväästä 2018 asti. Kuuloni tutkittiin tuolloin opiskelijaterveydenhuollossa (yths), ja testin tekijä (en tiedä ammattinimikettä) sanoi kuuloni olevan oikein hyvä. Tinnitus ei ole loppunut, mutta en huomaa sitä aina, tai sitten se poistuu välillä ja huomaan sen kun se palaa. Olen alkanut epäillä niska-hartiaseudun jäykkyyttä ja purentaongelmia mahdolliseksi syyksi, kuin myös neuroplastisuutta, sillä olen kuunnellut ääntä näinä kahtena vuotena paljon. Olen useimmiten hiljaisuudessa ollessani ahdistunut korvieni soimisesta, sillä opiskelen ammattiin jossa tarkka kuulo on hyvin tärkeä. Mistä voisin saada lisää apua tinnitukseeni, ja kannattaisiko minun testauttaa kuuloni uudelleen ja missä?
Luin jostain, ettei kuulontutkimuksessa aina testata yli 8 khz taajuuksia, pitääkö tämä paikkaansa? Opiskelijana minulla ei ole varaa maksaa itseäni kipeäksi, mutta haluaisin saada apua ongelmaani, joka haittaa joka päiväistä elämääni muun muassa nukkumaan rauhoittumisen vaikeutena, erityisesti muutenkin stressaavina ajanjaksoina. Toivottavasti osaisitte auttaa!
Kiitos viestistäsi!
Tosiaan, hyvän kuulon omaavallakin ihmisellä voi olla tinnitusta, ja sellaista joka häiritsee elämää. Olet tutkituttanut kuulosi YTHS:llä. En tiedä missä niistä paikoista olet ollut, mutta todennäköisesti siellä on mittalaitteena vain seulonta-audiometri eikä välttämättä aina kuulontutkimus-eriötäkään. Tämä mittaus ei aina näytä lievää kuulonalenemaa esim. korkeille taajuuksille. Kuulosi on voinut laskea esim 4-6 khz:n taajuuksilla 0 – 20 dB:n alueella, ja jos seulonta-audiometrin tutkimustulos näyttää kuulonalenemaa vasta 20 dB:n huonommalta puolelta, jää tämä havaitsematta. On totta että hieman audiometristä riippuen 8 khz ei ole mukana mitattavien taajuuksien ryhmässä. Mielestäni Sinun kannattaa tutkituttaa kuulosi luotettavammassa paikassa. Jos Lääkärisi on jo laittanut lähetteen esim. yliopistosairaalan tai keskussairaalan kuulokeskukseen tai -asemalle, niin siellä tehdään luotettavampi tutkimus. Jonottamatta voit käydä myös yksityisellä toimijalla. Kuulontutkimuksen hinta on usein välillä 70-100 euroa.
Kuulonalenema tuo usein mukanaan tinnituksen. Tinnitukselle on tyypillistä nimenomaan se mitä kerroit, eli tinnitus tuntuu voimistuvan kun ympäristö on hiljainen. Tinnitus ei välttämättä voimistu mutta hiljaisessa tilassa sen erottaa paremmin, ja tällöin myös päivän aktiivinen aika on takana, toisin kuin päivällä jolloin tinnitusta ei tule muiden toimien ohella kuunnelleeksi. Illalla useilla ihmisillä voi olla nukahtamisvaikeuksia kun tinnitus tuntuu kuuluvan voimakkaana.
On myös mahdollista että tinnitus kuitenkin välillä voimistuu, riippuen siitä mikä tinnituksen aiheuttaa. Kerroit epäileväsi niska-hartiaseutua ja purentaa. Teetkö paljon päätetyötä? Jatkuva pään eteenpäin työntäminen ja alaviistoon katsominen kuormittaa niskaa. Etenkin kallonpohjan lihaksisto voi jumiutua ja aiheuttaa tinnitusta. Tietokoneella kirjoitettaessa saattaa hartiaseutu olla normaalia ylempänä, ns. olkapäät korvissa. Tinnitus voi tulla myös leukanivelestä. Yksi mahdollinen merkki tästä voi olla se, jos puret hampaitasi yhteen ja tinnitus tällöin voimistuu. Tähän on hyvät jumppa-ohjeet itseasiassa hammaslääkärillä! Niska-hartiaseutuun auttaa parhaiten kaksi asiaa, fysioterapeutti ja ergonomisen työskentelyasennon omaksuminen. Jos taas tinnitusääni tulee korvasta on korvalääkärin konsultointi olennaista. Tällöin on ns. poisoppiminen tavoitteena.
Yhtenä apuna, ja osana poisoppimista, saattaa olla kevyiden, huomaamattomien kuulokojeiden antama apu. Kuulokojeet antavat ulkoa päin ääntä sitä vahvistaen, ja tämä jo yksinään voi peittää tinnitusääntä. Jos näin ei käy, niin kuulokojeissa on tinnitusmaskeri, joka voidaan laittaa antamaan jotain ääntä (kohinaa, viidakon ääntä, puron solinaa yms.) peittämään tinnitusääntä. Ideana on se, että kuunteletkin ääntä jonka tiedät tulevan itsesi ulkopuolelta. Samalla kuulet myös tinnitusäänesi, mutta huomio on kuitenkin enemmän toisessa äänessä. Näin aivosi tottuvat siihen että äänet tulevat itsesi ulkopuolelta. Myös tinnitusäänen alat pikku hiljaa kokea tulevan ulkopuolelta, jolloin se ei enää häiritse sinua (vrt. liikennemelu, sekään ei häiritse sinua koska tulee ulkoa).
Tinnituksen voimakkuus riippuu myös siitä kuunnellaanko sitä vai ei, vai annetaanko sen vain olla. Tiedän että jos tinnitus on riittävän hankalaa ei tahdonvoima riitä olemaan sitä kuuntelematta. Ehdotan että menet aivan ensimmäiseksi korvalääkärille, joka sitten siirtää Sinut siitä kenties myös fysioterapeutille jne. Tärkeintä on aloittaa jostain, jotta tinnituksen syy selviäisi, ja sitten voidaan kohdistaa apu oikeaan suuntaan.
Jos päädyt kokeilemaan kuulokojeita, voit hankkia sen joko yksityiseltä kuuloalan asiantuntijalta tai sitten julkiselta puolelta, budjetistasi riippuen. Vaikka kuulosi sinänsä saattaa olla normaali, voit päästä myös julkiselle toimijalle kun lähettävä lääkäri osaa painottaa riittävästi tinnitusasiaa lähetteessään. Yksityiselle toimijalle pääset aina.
Hei!
Olen 30v. Lapsena tulehdus meni jotenkin niin pitkälle korvassa että se piti leikata. Tästä aiheutui kuulonalenema. Pari vuotta sitten tulokset vasemmassa korvassa oli:
10-15-25-15-25-55-80-80
Nyt viikko sitten vasemman korvani tulokset olivat:
25-30-35-25-30-80-75-65
ja oikealla
15-5-0-0-0- 0-15-0
Mitä olet tästä mieltä? Kiitos vastauksesta jo etukäteen!
Hei vaan!
Kuulokynnystesi PTA-arvot vasemmassa korvassa ovat 36,25 dB ja uudempi mittaus antaa 41,25 dB
Hyödyt kuulokojeesta vasemmalla selkeästi, oikean korvan kuulohan on vielä normaali. Tuolla kuulollasi Sinulla on kuulemisvaikeuksia taustahälyssä ja erilaisissa ryhmätilanteissa. Lisäksi kuulet toisinaan sanoja väärin, varsinkin niin että esim. sanan ensimmäinen kirjain vaihtuukin joksikin muuksi jos se on konsonantti. Työikäisenä ihmisenä todennäköisesti liikut ja harrastat. Mikäli kuulostasi on sinulle haittaa sosiaalisissa tilanteissa niin kuulokojeen hankkimisella saat laatua elämääsi lisää. Kuulokojeen käytön tottumiseen joudut ehkä vähän satsaamaan koska oikealla on normaali kuulo, ja silloin tulee ehkä hieman tavallista enemmän verratuksi kuuloa molemmin puolin toisiinsa. Kuulokojehan ei palauta kuuloa täsmälleen samanlaisena kuin mitä se on joskus ollut, vaan kuulemisen sävyt ovat kojepuolella erilaiset. Mutta tottumisen myötä asia korjaantuu varmasti.
Hei!
(Kysyjä, jonka aiempi kysymys alkoi ”Minulla on käyrä vasen 30… ” esitti lisäkysymyksen:)
Olen kirjoitellut aikaisemmin ja sain teiltä paljon tietoa kuulokäyrästäni sekä tinnituksesta ja kehotitte
menemään toiselle korvalääkärille, nyt olen käynyt kahdella eri lääkärillä ja sama tulos, ei ole mitään
tehtävissä ainakaan vielä, tinnitus vain pahenee.
Ikävä kuulla että tämmöisen vastaanoton olet saanut. Voit vedota seuraaviin tahoihin jatkossa:
- Käy Kuuloliiton sivuilla ja sieltä kohta ’Kuulokojeet ja apuvälineet’
- Käy say-ry.fi, Suomen Audiologian yhdistys, siellä on esim. kohta ’NAS kannanotto’ jossa on pohjoismaiden yhteinen kannanotto siitä että kuulokojesovitusten kriteerit on oltava yhdenmukaiset joka paikassa.
- Edelleen Suomen Audiologian yhdistyksen sivuilla kohta ’Suositukset’ ja sieltä ’Kuulokojekuntoutuksen valtakunnalliset perusteet’, siellä on tyhjentävästi kerrottu milloin asiakkaalla on oikeus kuulokojekuntoutukseen.
Tietääkseni nämä kaikki edellä mainitut tiedot perustuvat EU-lainsäädäntöön.
Hei!
Olen alle 30v ja toisessa korvassani rutiinitarkastuksessa havaittiin 1000 hz:n kohdalla 10 dB kuulonalenema, muuten kuulo täysin normaali. Tämä korva myös välillä tinnittää ja tuntuu lukkoiselta. Mikä voisi selittää?
Hei! Et varmaankaan ole huomannut että Sinulla olisi yleisesti ottaen alentunut kuulo. Normaali kuulossa yhden yksittäisen taajuuden pieni poikkeama on aivan normaali ilmiö. Olet edelleen normaalikuuloinen. Sinulla voi tuo poikkeama olla, tai sitten audiometrin kalibraatiossa on pieni lasku, tai juuri tuon taajuuden hiljaisinta kuuluvaa äänestä kuunnellessasi olet samaan aikaan liikahtanut, yskäissyt tai vetänyt henkeä. Tarkoitan, että jos kuulosi nyt tutkittaisiin uudestaan niin kenties tuota laskua ei ehkä enää olisikaan. Nyt en tiedä onko kuulosi mitattu seulonta-audiometrillä vai klinikkatason laitteella, onko mittausolosuhteet olleet riittävän hiljaiset, ja onko mittaaja ollut koulutettu audionomi. Yleensä jatkotoimenpiteitä tehdään/pitäisi tehdä jos toistuvissa mittaustuloksissa on poikkeama 15 dB kahdella vierekkäisellä taajuudella verrattuna toisen korvan samoihin taajuustuloksiin. Tinnitus ja lukkoisuuden tunne ei ole välttämättä kytköksissä tuohon 1000 hz:n poikkeamaan, tosin ei sitä voi kategorisesti kieltääkään. Tinnituksen ja lukkoisuuden tunteen kanssa kävisin kuitenkin korvalääkärin vastaanotolla varmuuden vuoksi.
Hei! olen käynyt piippauskuulotestissä ja testaaja on asettanut kuulokkeet korvilleni. En ole näiden asentoa uskaltanut muokata ja tuntuukin että ne istuvat huonosti korvan päällä. Saako näitä itse mennä säätämään, jotta niiden istuvuus omalle korvalle olisi omasta mielestä optimi? Vaikuttaako tämä myös miten tulokseen, jos kuulokkeet ovat heikosti asetettuna korvan päälle? Samalla kysyisin miksi kuulontutkimuksessa ei käytetä suljettuja kuulokkeita vaan ns. avoimia läpysköjä? Kiitos!
Hei! ja kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä! Jos lähtökohtana on se, että testaaja on osannut ne oikein laittaa korville, niin sen jälkeen niitä ei itse saa muokata. Ihmisillä on erilaisia korvalehtiä ja tästä syystä voi tutkittavalla olla tunne etteivät ne istu nyt mukavasti korvilla. Kuulokkeen keskiöstä tuleva ääni täytyy tulla kohtisuoraan korvakäytävän aukolle ja kuulokkeiden on oltava tiiviisti paikoillaan joka puolelta. Jos olo on selkeästi epämukava, siitä täytyy ilmoittaa testaajalle, ja voi olla että epämukavuus toisinaan johtuukin vain taittuneesta korvalehdestä tai hiukset ovat huonosti, liian iso korvakoru pitää poistaa tutkimuksen ajaksi jne. Tällöin kuulokkeiden perusasentoa ei tarvitse sinänsä muuttaa, mutta istuvuutta saadaan kuitenkin mukavammaksi. Jos kuulokkeet ovat väärin asetettu, on kuulontutkimustuloskin epäluotettava, yleensä niin että saadaan aikaan todellisuutta huonompi kuulo. Kuulokkeita on liikkeellä hyvin monenlaisia. Avoimet läpyskät kuulostavat äkkiseltään aika erikoiselta valinnalta, ne vuotavat ääniä myös ulos. Niissä ei ilmeisesti ollut tyynyrenkaita ollenkaan kun olivat läpyskämäiset? Kaikkien pantakuulokkeiden kanssa on enemmän tai vähemmän ongelmia. Tavallisin käytössä oleva kuuloketyyppi on TDH39 ja sekään ei ole mitenkään hyvä. Inserttikuulokkeet ovat parhaat ja luotettavimmat. Tosin, lapset eivät aina hyväksy inserttikuulokkeita korviin työnnettynä 🙂
Hei,
Kuulontutkimuksessa tehtiin mm. mittaus, jossa toiseen korvaan syötettiin kohinaa ja toiseen korvaan annettiin kuultavaksi ääni. Näin tutkittiin molemmat korvat ja molemmissa tapahtui sama ilmiö: korkeat äänet kuuluivat kuten pitikin siitä ”kohinattomasta” korvasta, mutta matalat taajuudet kuuluivatkin siitä samasta korvasta, johon myös kohinaa syötettiin. Miksi näin, asiaa ei minulle selitetty mutta audionomi kuitenkin mainitsi siitä lääkärillekin? Molemmissa korvissani on nimenomaan matalilla taajuuksilla kuulonalenemaa, kuulon taso noin 30-35 dB.
Hei!
Jos Sinulla on suunnilleen samanlainen kuulo molemmissa korvissa niin tuota kohinaa laitettiin siis vain silloin kun mitattiin luujohto-kuuluvuutta, eli kuuloke oli korvan takana kartiolisäkkeen päällä (?). Jos taas kohinaa laitettiin kun mitattiin ilmajohtoa (pantakuulokkeet tai inserttikuulokkeet) niin silloin sinulla on ollut puolieroa kuulossa kaikilla tai joillakin taajuuksilla yli 40 dB. Kohinan tarkoitus on tosiaan että et kuulisi ääneksen antoa vastakkaisella korvalla, varsinkin jos vastakkaisen korvan kuulo on parempi kuin tutkittavalla puolella, tai jos/kun etukäteen ei tiedetä onko sinulla välikorvavikaa kuulossasi. Tuohon läpikuuluvuuteen vastakkaiselle puolelle voi olla syynä se, että kohinaa on annettu liian vähän, tai matalien äänien kuuluminen luujohtokuulokkeesta on aiheuttanut tärinän tuntua ja vastakkainenkin puoli on sen aistinut. Kolmas vaihtoehto on se, että äänes onkin kuulunut vähän epämääräisestä suunnasta ja olet sen päätellyt kuuluvan vastakkaiselta puolelta, tällöin mittaustilanne olisi suht. ok ollut kuitenkin. Luujohtokuuloke on vähän ongelmallinen matalien taajuuksien suhteen, tuotekehittelyssä olisi kyllä parantamisen varaa :-). Toisinaan, tosin harvemmin, on törmätty siihenkin että kohinaa on varmasti tarpeeksi, mutta silti kuuluu toisellekin puolelle. Tulos on silloin epäluotettava, nykylaitteilla ei voida tehdä enempää, ja tieto vain kerrotaan korvalääkärille. Jos taas kyseessä on ollut ilmajohtokuuloke niin peiteääni on ollut yksinkertaisesti liian pienellä.
Minulla kuulokäyrä vasen 30-30-25-15-15-30-80-70-70 ja oikea 30-35-30-20-30-30-50-75-40,
ja lääkärin mukaan ei tarvetta kuulokojeelle, ja se olisi lääkärin mukaan mahdoton säädettävä eikä siitä olisi apua tinnitukseen. Työssä on ollut melualtistusta 30 vuotta, ja lääkärin mukaan selvä meluvamma. Milloin tulkitaan ammattitaudiksi?
Hei!
Tärkeä kysymys! Tarkastellaanpa ensi kuulontutkimusta; keskeisen puhealueen kuulosi keskiarvot eli ns. PTA (pure tone average) arvot ovat seuraavat: vasemmalla 33,75dB ja oikealla 32,50dB. Ottamatta huomioon kuulonaleneman syytä, niin näillä mittaustuloksilla julkisen puolen kuulokojesovitusyksiköissä ryhdytään kuulokojesovituksiin. 30 dB:n raja on yleisesti se jolloin ihmisellä on oikeus kuulokojeisiin. Useat audiologiset tahot pitävät jo 20 dB:n kuulonalenemaa (PTA) riittävänä. Yksityisellä puolella ryhdytään aina kojesovituksiin jos asiakas kokee kuulotilanteensa haittaavan elämää ja kokee tarvitsevansa kuulokojekuntoutusta. Kuulokojeiden säätäminen kuulollesi ei ole mahdotonta eikä edes vaikeaa 🙂
Elämää häiritsevän tinnituksen täytyisi lisäksi puoltaa kojesovituksen aloittamista olipa kuulontutkimuksen tulokset mitä hyvänsä, koska kuulokojeilla usein saadaan tinnitus vaimeammaksi tai kokonaan kuulumattomiin, hieman tapauksista riippuen, joko pelkällä kuulokojeen antamalla vahvistuksella tai sitten käyttämällä vahvistuksen lisäksi tinnitusmaskeerausta joka on tavallisesti väliaikainen ratkaisu ja jonka avulla sopeudutaan tinnitukseen.
Ammattitaudin toteaminen on oma prosessinsa. Kuulonalenemasi näyttää meluvammalta aivan oppikirjamaisesti. Ammattitautia ei todeta kuitenkaan koskaan pelkän kuulontutkimuksen perusteella. Mikäli korvalääkäri puoltaa ammattitaudin mahdollisuutta, niin ensisijaisesti kannattaa lähteä hakemaan maksusitoumusta työnantajan vakuutusyhtiöltä. Tällä tavoin on mahdollista saada käyttöön huomattavasti laadukkaammat kuulokojeet kuin mitä julkinen sektori voi tarjota. Maksusitoumuspyynnön vakuutusyhtiölle tekee tavallisesti yksityissektorilla toimiva korvalääkäri tai audionomi. Vakuutusyhtiö haluaa nähtäväksi myös kuulontutkimuksia mahdollisimman pitkältä ajalta, ja niiden avulla pitää pystyä osoittamaan että kuulo on laskenut työstä johtuen. Vakuutusyhtiö päättää asiasta.
Ehdotan että käyt asiasi kanssa toisella lääkärillä, korvalääkärin vastaanotolla. Työhistoriasi ja kuulontutkimuksen tuloksen perusteella ei pitäisi olla ollenkaan epäselvää, ettetkö olisi oikeutettu kuulokojekuntoutukseen ainakin julkisella puolella, ja mitä todennäköisimmin myös vakuutusyhtiön kautta yksityisellä puolella.
Hei! Onko tiedossanne näiden audiometristen testien suomennoksia? Laadin käyttöohjetta audiometriin, joten siksi kyselen.
Stenger Test, Alternate Binaural Loudness Balance (ABLB), Short Increment Sensitivity Index (SISI), Master Hearing Aid (MHA), Hearing Loss Simulation (HLS), Decay Test (Carhart Test).
En usko että on mitään yhteisesti sovittua. En ole koskaan kuullut. Laitteiden myyjät näitä itse kyllä pyynnöstä suomentelevat.
Onko syytä huolestua, jos kuulo on ollut jo pitkään heikompi kuin toisessa? Huomaan asian kuunnellessani musiikkia nappikuulokkeilla vuorotellen kummallakin korvalla erikseen. Äänet kuuluvat siis hieman hiljaisempana. Puheen ym. seuraamisessa ei ole ongelmia missään.
Hei! Jos koet selvästi että kuulossasi on puolieroa kannattaa se aina tarkistuttaa. Toispuoleiseen kuulonalenemaan on useita eri syitä. Voi olla että tilannettasi vain ryhdyttäisiin seuraamaan, esim. tutkimalla kuulosi silloin tällöin. Mikäli puolieroa korvien välillä on enemmän, on syy hyvä selvittää joka tapauksessa. Ymmärsinkö oikein ettet koe asiaa ongelmana missään tilanteessa? Et edes taustahälyssä? Kuulonalenema voi olla myös etenevää sorttia. Audionomin tekemä kuulontutkimus selvittää asiaa ja hän neuvoo sinua turvallisesti jatkoon jos siihen on syytä. Tartuhan puhelimeen ja varaa kuulontutkimusaika!
P.S. Nappikuulokkeita kannattaa käyttää aina siten, että säätää volyymin sopivalle rauhallisessa tilassa. Ja kun menee ulos niin volyymia ei saa lisätä vaikka liikenne kuuntelemista ajoittain häiritsisikin.
Onko kuulokokeessa mahdollista huijata tai siis huijata vahingossa? Kävin kuulokokeessa ja vaimeampien äänien kohdalla olin epävarma että onko se ääni vai ei ja aivot on sitä mieltä että kuulen jotain ja käskee, että paina nappia ja sitä sitten painaa nappia. Epäilyttää jos sen takia saa vääriä tuloksia.
t. kuuloolipriimaavaioliko
Hei! Kysymyksesi ei kerro olitko tutkittavana terveyskeskuksen / työterveyden seulonta-audiometrissä vai sairaalan/yliopistosairaalan kuuloasemalla tai -keskuksessa. Istuitko kuulontutkimuseriössä vai olitko vain jossain huoneessa? Olisi ensiarvoisen tärkeää että kuulon tutkisi koulutettu audionomi ja tutkimusolosuhteet olisivat tutkimuseriötä myöten standardin mukaiset.
Kuuloa tutkittaessa audionomi, kun pääsee siihen maastoon jossa nippa nappa kuulet, hän niin sanotusti ”sahaa” alueella sen verran että varmistuu kahdesta varmasta napin painalluksesta. Tätä ”sahaamista” et välttämättä huomioi, sillä osa äänesten annosta ovat sinulle kuulumattomia. Tämän lisäksi audionomi ei anna ääneksiä kuultavaksi tasaisella rytmillä (tulos olisi liian hyvä) vaan vaihtelee rytmiä ja antaa ääneksiä kun niitä vähiten odotat.
Yleensä on niin, että asiakas kokee epävarmuutta siitä, mitä kuulee ja mitä ei kuule, mutta audionomi kyllä tietää milloin vastaat varmimmin. Jos audionomi jostain syystä epäilee tuloksena saatuja kynnysarvoja, hän voi mitata ns. puhekynnyksen, jossa joudut toistamaan kuulemiasi sanoja. Tällä voidaan hyvin varmistaa kuulon tasoasi. Lisäksi, jos kuulosi olisi sen verran alentunut, että luujohtokuulokkeilla mitattaisiin (äänekset annetaan korvan taakse päätä vasten kartiolisäkkeen päälle) myös, eikä olisi syytä epäillä välikorvavikaa, myös näiden mittaustulosten tulisi olla lähimaastossa kahden muun mittauksen tulosten kanssa. Nuo kaikki kolme mittausta yhdessä kertovat jo hyvin millä tasolla kuulosi on. Eli huijaamisen mahdollisuus tahallaan tai vahingossa on häviävän pientä, käytännössä mahdotonta.
On sitten aivan eri asia jos sinua on mitattu seulonta-audiometrillä ja mittaaja ei ole audionomi. Seulonnan tarkoituksena on vain saada suurin piirteinen tulos siitä tarvitsetko jatkotutkimuksia.
Kiinnostaa tietää mistä db-äänestä kuulotesti aloitetaan ja minkälaisin välein ääntä pienennetään/-suurennetaan
Virallinen protokolla menee näin :
Aloitetaan 1 khz:n kohdalta ja siitä edetään korkeisiin taajuuksiin. Sitten tarkistellaan 1 khz uudelleen, koska asiakas ei usein ole vielä ensimmäistä taajuutta mitattaessa hommassa täydellä keskittymisellä mukana. Sitten mittaillaan matalat taajuudet. Nykyinen suositus siihen millä välillä harppaillaan volyymitasosta toiseen on 15dB. Lopuksi sahaillaan pienemmällä alueella ja kun todetaan että millä voimakkuudella tulee 2 varmaa vastausta niin se merkitään kynnysarvoksi.
Kaikkiin näihin sovittuihin sääntöihin on olemassa tarpeellisia poikkeuksia riippuen potilaan iästä, kognitiivisista kyvyistä, kuulonaleneman mallista, tinnituksesta, mahdollisista huijausyrityksistä (audionomia on muuten mahdoton huijata 🙂 ) jne. Mutta poikkeusmenettelyiden valitseminen vaatii kokeneen audionomin.
Kävin loppuvuodesta 2017 julkisen puolen piippaus-kuulotutkimuksessa, koska en
yhdistyspalavereissa saanut kaikuvassa tilassa puheesta selvää. Paremman l. vasemman korvan kuulokäyrän pisteet olivat (taajuus kHz/kuulokynnys dB):
0,25/05; 0,5/05; 1/10; 2/25; 3/50; 4/45; 6/65 ja 8/65. Oikean korvan arvot olivat:
0,25/15; 0,5/12; 1/10; 2/30; 3/45; 4/60; 6/70 ja 8/75.
Kuulotestin perusteella lääkäri ilmoitti, etten tarvitse kuulolaitetta, koska ihmisen puhealue on n. 0,5–2 kHz sisällä, ja että normaali kuulokynnys on 20 dB.
Kun näytin hänelle toisen kunnan kuulokäyräesitettä, minkä mukaan konsonantit olivat nimenomaa minun kuuloalueen kuopassa, hän tokaisi: ”Jos olisitte lintutieteilijä, kuulolaitteen voisi määrätä”.
Niinpä käytän tärkeimmissä palavereissa sanelulaitetta, jotta saan jälkikäteen selvän käydystä keskustelusta. Ikävää on myös jatkuvasti keskeytellä kysymällä mitä joku sanoi.
Kotona television katselu onneksi onnistuu, kun voi säätää erilliset kuulokkeet kovalle, jolloin muu perhe ei häiriinny.
Mainittakoon että olen eläkeläinen.
Hei!
Olet tyypillisessä tilanteessa. Neljän puhealueen kynnyksen (500 hz, 1 khz, 2 khz ja 4 khz) keskiarvot jäävät alle 30dB:n. Normaali puhealue on kylläkin 500 hz – 4 khz. aikoinaan se oli tosiaan 500 hz – 2 khz, mutta se on jo pitkään laskettu 4 khz:iin asti. Tämä muutos johtuu siitä että aiemmin meluvammasta kärsivät ihmiset olivat jääneet kuulokojekriteerien ulkopuolelle ja ovat nyt siis mukana jos meluvamma on riittävä ja muilla taajuuksilla on normaali kuulo. Meluvamma tulee tyypillisesti 4 khz:n alueelle sitä huonontaen.
Normaali kuulo ei ole 20dB:n viivalla vaan 0 – 20 dB:n alueella. Useimmiten on niin että julkiselta puolelta et todellakaan saa kuulokojeita tällä kuulolla. Ja kun olet eläkkeellä niin julkinen puoli katsoo myös että vapaa-ajalla ei tarvitse niin hyvin kuulla kuin jos kävisi työssä. Jokainen alan ihminen kuitenkin tietää että Sinun kuulollasi tarvitaan jo kuulokojeet molempiin korviin. Voit tietysti koettaa vedota siihen että vaikka olet eläkkeellä niin aktiivisuutesi on sitä luokkaa että tarvitset kojeet, tai muuten aktiivisuutesi laskee pakon edessä. Ja sehän voi tarkoittaa esim. kognitiivisten kykyjen laskua ja passivoitumista. Ja se puolestaan tuo ajan kanssa yhteiskunnalle enemmän menoja.
Jos tämä ei onnistu niin yksityiseltä puolelta saat aina ostettua itsellesi kuulokojeet.
Hei!
Kävin vastikään kuulotutkijalla ja audiogrammini mukaan minulla on täydellinen kuulo välillä 125hz-4khz, 10db alenema 6khz:n kohdalla ja 20-25db alenema 8khz kohdalla. Tämä on siis luonnollinen ”taajuuskorjaimeni” hiljaisissa äänissä, mutta miten tuo alenemani käyttäytyy esimerkiksi 80db musiikkia kuunnellessa? Säilyykö 20db ero, vaikka äänilähde voimistuisikin? En tajunnut kysyä asiaa audionomilta ja netistä ei meinaa löytyä yksiselitteistä vastausta. Tämä on itselleni tärkeä tieto siitä syystä, että harrastan musiikkia soittaen ja kuunnellen, ja haluaisin hahmottaa, paljonko tuo alenema vaikuttaa käytännössä äänikuvaan eri tilanteissa.
Hei!
Hyvä kysymys! Minulla ei ole tähän tieteellistä vastausta. Luulen että ero tietysti säilyy, mutta jos kuuntelet 80dB:n voimakkuudella musiikkia, uskon ettet tuota pientä laskua korkeilla taajuuksilla huomaa ollenkaan. 6khz:n kohdalla lasku on tavallaan hyvin pieni kun musiikin voimakkuus on hyvällä tasolla. 8khz puolestaan on jo niin korkea ääni että jos jonkun instrumentin kertautuvat oktaavit ja muut sävyt hieman laskevat, et kumminkaan koe millään tavoin kuulevasi huonommin. Kuulethan nuo taajuudet joka tapauksessa kun voimakkuus on hyvä.
Ainoa asia on se, että nuo korkeat taajuudet suhteessa musiikin muihin taajuuksiin voivat antaa hieman erilaisen keskinäisen kokonaissoinnin sävyn. 80dB on jo aika reilu voimakkuus, klubitason keikkavoimakkuus. Riippuen musiikin lajista, esim. rokin kuuntelussa on todennäköistä ettet sinä tai kukaan muukaan noita taajuuksia kovin hyvin käytännössä kuulisi jos esim. matalat taajuudet ovat korkeita voimakkaammalla. Tällöin matalien taajuuksien pitemmät siniaallot tod. näk. aiheuttavat ”huojuntaa” korkeiden taajuuksien lyhyille siniaalloille niitä häiriten.
Jos jossain niin klassisen musiikin kuuntelussa hyvillä laitteilla saattaa ehkä pientä eroa erottua. Tämä on makuasia ennemminkin. En usko että musiikin nauttiminen millään tavalla tuosta kärsii. Normaali kuuloaluehan katsotaan olevan 0 – 20dB:n sisään jäävällä kuulokäyrällä. Ymmärrän hyvin myös sen että on useita eri tapoja nauttia musiikista. Kaikkien taajuuksien kuuleminen juuri siinä suhteessa kuin on musiikin tekijä sen tarkoittanut on osalle kuuntelijoista hyvin tärkeää. Sanoisin kuitenkin ettet jää tuolla kuulolla vielä mistään paitsi.
Akustiikka on olennaisessa osassa kuulemisen kannalta. Tietyssä akustisessa tilanteessa saatat kuulla juuri nuo laskeneet taajuudet todella hyvin, ja taas toisaalla huonommin. Sama koskee normaalikuuloistakin. Se miten taajuus käyttäytyy eri dB voimakkuuksilla on vaikea mitata luotettavasti millään muulla keinolla kuin akustisesti huippuunsa viritetyssä laboratorio-olosuhteissa. Ja sitten se tulos pitäisi paikkaansa vain kun kuuntelet musiikkia siellä etkä missään muualla. Voin yksityisviestillä ehdottaa sinulle kontaktihenkilöä joka tuntee nämä asiat Suomessa parhaiten.
Ainahan on mahdollisuus kokeilla hyvin pieniä ja huomaamattomia kuulokojeita jotka korjaavat tuon laskun, ja näin verrata kuulemiskokemusta ilman kojeita tapahtuvaan kuuntelemiseen. Noin lievällä kuulonalenemalla et varmaankaan saa kuulokojeita julkiselta puolelta – yksityiseltä aina saa kuitenkin. Ja jos niitä käyttää vain musiikin kuuntelemiseen niin niiden ei tarvitse olla välttämättä huippukojeet, niistä pitää löytyä musiikin kuunteluohjelma, joka ei vaimenna mitään taajuuksia eikä erityisesti korosta puhetta (kuten muut tilanneohjelmat tekevät), vaan päästää kaiken sisään juuri sellaisena kuin se mikrofonille tullessaan on.
Hei,
En ole korvalääkäriltä saanut kommenttia tähän vaivaan,
joten yritän täältä. Olen huomannut että en enää hahmota mistä suunnasta ääni kuuluu. Voiko toisen korvan 35 db alenema korkeista äänistä johtaa siihen että suuntakuulo häiriintyy? Samassa korvassa pulsoiva tinnitus jolle ei ole vielä löydetty selittävää tekijää.
Hei!
Kyllä 35dBn lasku voi tuon aiheuttaa joissain tilanteissa. Riippuu tietysti siitä millä taajuuksilla kulloinenkin kuultava ääni kuuluu ja millä voimakkuudella ja miltä etäisyydeltä. Olethan varmistanut ettei kyse ole ollut esim. kaiun aiheuttamasta suunnan muutoksesta? Jos sinulla on esim. matalilla taajuuksilla normaali kuulo molemmissa korvissa, mutta toisessa korvassa korkeilla taajuuksilla laskua kuten kerroit, niin silloin ainakin niille matalille taajuuksille painottuva ääni pitäisi periaatteessa suuntakuulossa toimia. Toisaalta, luonnossa ei ole yhtään ääntä joka olisi vain yhdellä taajuudella, vaan äänet ovat usein ns. taajuusryhmittymiä ja sen lisäksi yksittäisiä formantteja (puheessa) voi jakaantua kaikille kuultaville taajuuksille. Jos taas kuulosi olisi laskenut tasaisesti tuohon 35dB:iin niin se vaikuttaisi jo varmuudella suuntakuuloa huonontavasti, varsinkin jos kuultava ääni ei ole kovin voimakas. Harvinaisissa tapauksissa voi suuntakuulo puuttua normaalikuuloiseltakin jos aivojen oliivitumake ei toimi oikein.
Mitä tulee pulsoivaan tinnitukseen, olet ilmeisesti käynyt jo korvan alueen magneettikuvauksessa? En ole lääkäri, eikä tätä pidä ottaa lääketieteellisenä neuvona, mutta vahinkoa et saa aikaan, jos käyt varalta myös kaulan valtimoiden ultraäänitutkimuksessa.
Toivottavasti tästä on apua.
Voiko induktiosilmukkaa käyttää kun on sydämentahdistin?
Hei! Kyllä voi yleensä käyttää. Muutama huomio kuitenkin: Jos silmukka on viritelty isoon tilaan ja näin ollen silmukan vahvistinkin on voimakas, ei ole suositeltavaa olla alueen reunalla liian lähellä itse silmukkajohtoa. Tämä voi periaatteessa aiheuttaa häiriötä sydämentahdistimeen. Tosin en tunne yhtään tapausta että näin olisi käynyt. Kannattaa kuitenkin istua tällöin keskelle salia, jolloin signaali on siellä hieman kevyempi. Muita varottavia signaalilähteitä ovat esimerkiksi korkeajännitejohto ja myös induktioliesi(!).
Hei,
Ehkä 10v siten oli joitakin päiviä ollut huimausta, joka alkoi herättyäni sängyssä. Huone meni kovaa vauhtia ympäri niin, että silmissä näkyi vain valoa tai epämääräistä raitaa. Oli mahdotonta nousta seisomaan. Jotenkin sain sen vaimennettua ja menin töihin, mutta noustessani tuolilta jatkui kova huimaus. Menin terkkariin, jossa lääkäri diagnosoi sen suppean tutkimuksen perusteella heitehuimaukseksi ja neuvoi, miten sängyssä voimistellaan saadakseen sen pois. Tein niin ja oireet katosivat.
Nyt jälleen jo kolme viikkoa ollut ajoittain kovaa päänsärkyä, eniten särkenyt pääkopan ja niskan välisellä alueella, pääkopassa kovasti, jopa niin, että oli kosketusarka.
Tämän viimeisen koettelemuksen aikana on esiintynyt korvasärkyä – jossakin kaukana kallossa, kovaa suhinaa, ulinaa ym outoja häiritseviä ääniä korvissa. Lisäksi kovaa pahoinvointia ja pari kertaa oksentelua. Jälleen toistunut sama, eli aamulla on huone mennyt hurjaa vauhtia ympäriinsä, enkä ole voinut nousta. Nyt myös kumartaminen pahentaa tilannetta nousuvaiheessa.
Sama toistuu kun yritin päikkäreille. Heti alkoi koko huone pyöriä kovaa. Nyt tätä kohtausta on ollut pari vuorokautta ja olen jotenkin saannut sen hillintään vanhoilla lääkärin antamilla voimisteluohjeilla, mutta kohtaus jatkuu silti jo kolmatta päivää. Näinä päivinä on ollut siis pahoinvointia, silmissä valoarkuutta ja pieniä muistikatkoja ym. Jo ensimmäisen kerran jälkeen vuosia sitten, totesi lääkäri kuulovamman kummassakin korvassa. Kuulo onkin kovasti heikentynyt, enkä tahdo aina kuulla ihmisten puhuvan huoneessa parin metrin etäisyydellä. Itse en ole tietoinen, että olisi ollut kuulovamma. Se on myös todettu tutkimuksessa.
Taustalla on useita keljuja diagnooseja kuten seurannassa oleva KLL, kivulias fibromyalgia 18/18, uniapnea, refluksitauti ym.
Nyt aloin epäillä, että tämä korvakipu josssakin kaukana, ja oireet, voisivat olla Mèniéren tautia.
En kehtaa taas vaivata TVK lääkäriä, koska diagnosoituja asioita on paljon ja en halua, että leimataan luulosairaaksi. Onko mahdollista, että esim kivulias fibromyalgia voisi jatkuvien hermokipujen kautta aikaansaada myös Mèniéren kaltaisia oireita? Mm fibromyalgian ns. kipupisteitähän on myös alueella, jonka kuvasin tässä kovaan huimaukseen liittyväksi. Ovatko mahdolliset särkevät hermot voineet vaarantaa
kuulohermostoa tehden em oireet huimauksineen, kipuineen ja kuulon alenemiseen?
Mitä tekisin asialle?
Hei! Ja kiitos viestistäsi! En ole lääkäri vaan audionomi. Hakeudu lääkärin vastaanotolle.
Kirjoitit: ”Kuulo onkin kovasti heikentynyt, enkä tahdo aina kuulla ihmisten puhuvan huoneessa parin metrin etäisyydellä. Itse en ole tietoinen, että olisi ollut kuulovamma.” 🙂 🙂
P.S. terveisiä ja hyvää vappua lääketieteen opiskelijoille 🙂
Mulla on ääniyliherkät korvat ja ajattelin kysyä, että onko ääniä vaimentavaa kuulokojetta saatavilla? Siis kuulokojetta, jonka avulla kontrolloisin ympäristön ääniä ja kovaa puhetta, pienentäen sitä tarpeen mukaan – vaikka kokonaan pois. Olen normaalikuuloinen, joten kuulokojeen ei tarvitse vahvistaa ääniä ollenkaan.
Hei! Ja kiitos kysymyksestä! Kuulokojeiden ensisijainen tehtävä on vahvistaa puheen kuuluvuutta. Myös muita ympäristön ääniä kojeilla pitää kuulla, musiikista puhumattakaan. Kuulokojeilla voidaan myös tasoittaa tulevien äänien voimakkuutta lisäämällä kuulokojeen vahvistukseen kompressiota. Kompressio tarkoittaa sitä, että tietyllä tavalla kuulokojetta ohjelmoiden voi kuulokoje vaimentaa voimakkaita ääniä huomattavasti enemmän suhteessa hiljaisempiin ääniin. Tämän kompression kanssa pitää olla varovainen, sillä se saattaa pehmentää kuultua puhetta jopa niin, ettei puheen sanoista saakaan enää hyvin selvää.
Ääniyliherkkyyttä hoidetaan tavallisesti siedättämällä kuuloa. Eli siis päinvastoin kuin toivoit. Toki tuo siedätys tehdään vähitellen totuttautumalla. On aivan mahdollista, että ensi alkuun tehtäisiin kuulokojeisiin hyvin kompressoitu vahvistus ja kompressiota aletaan sitten vähitellen vähentämään. Tietyissä kuulokojeissa on mukana myös ns. tinnitusgeneraattori, jonka avulla voidaan myös harjoittaa totuttautumista (generaattori antaa korviin tietynlaisia miellyttäviä ääniä). Siedättämällä pääset parhaaseen lopputulokseen. Sulkemalla ääniä pois elämästäsi saatat ehkä vain pahentaa ääniyliherkkyyttäsi, näin uskaltaisin sanoa. Siedättäminen ja siihen liittyvä suunnitelma on hyvä tehdä aina korvalääkärin opastuksella.
Tämmöinen kysymys olisi. Mää kuulen oikein hyvin mutta äijäporukalla kun kokoonnutaan niin ne alkaa aina väittään että mulla on huono kuulo. En kyllä saakaan kaikkien puheesta selvää kun ne mutisee tai puhuu yhtä aikaa. Kumpikohan on väärässä, minä vai ne muut?
Hei!
On täysin mahdollista että ystäväsi mutisevat ja puhuvat yhtä aikaa niin että yksittäisen ihmisen puheesta on vaikea saada selvää. Kuvauksesi perusteella ja tilastojen valossa uskaltaisin kuitenkin ehdottaa että kävisit tutkituttamassa kuulosi. Jos tulos on normaali, niin sitten Sinulla on tutkittua tietoa siitä että kuulet hyvin ja että ystäväsi mutisevat :).
Usein tuossa kuvaamassasi tilanteessa jossa on taustahälyä ja useampi kokoontuu jutustelemaan kahvin äärelle, on huonokuuloisella vaikeuksia seurata keskustelua. Kuulo voi olla sellainen, että kotona ja muissa rauhallisissa tilanteissa ei ole minkäänlaisia vaikeuksia kuulla puhetta tai saada hyvin selvää sanoista, mutta taustahälyssä tilanne muuttuukin aivan toisenlaiseksi. Hyvin usein kyseessä on ns. ikäkuulo. Ikäkuulossa ovat korkeat äänet vaimentuneet matalia enemmän. Koska konsonantit ovat painottuneet korkeille taajuuksille, käy niin, että kuulee sanoja väärin ja taustahäly sotkee kuuluvuutta vielä entisestään. Kuulo kannattaa tutkituttaa myös muiden korvasairauksien varalta.
Jos käykin niin että kuulosi on todella heikentynyt, voit hankkia kuulokojeet, joiden avulla sitten kuulet taustahälyssä ystäviäsi selvästi paremmin. Voit vaikka kertoa muille mitä naapuripöydässä puhutaan :).
Voiko kuulo mennä huonommaksi jos pitää kuulokojetta korvassa joka päivä?
Hei!
Hyvä kysymys, ja useita ihmisiä askarruttava. Silloin kun kuulokoje on säädetty oikein, eli kuulokojeen maksimiantotason rajoitin (MPO) on asetettu turvalliselle tasolle (audionomi asettaa ohjelmoidessaan kojeita), yleensä kuulontutkimusten yhteydessä mitatun epämiellyttävyyskynnysten tuntumaan tai hieman isommallekin, ei suurta vaaraa ole. Samat säännöt ovat kuitenkin olemassa kuulokojeen käyttäjille kuin normaalikuuloisillekin, eli jatkuva oleilu yli 80 dB:n melussa ei ole terveellistä, eikä ylipäätään melutasossa joka ylittää 100 dB.
Epämiellyttävyyskynnyksiä mitattaessa saattaa mitattava sietää suuriakin voimakkuuksia, jolloin MPO taso voi jäädä korkealle. Jos taas MPO taso jää matalalle, esim. 80dB:iin, niin perinteinen korvakappale saattaa antaa hieman suojaa välille 80 – 100 dB, riippuen taajuuksista, mutta tätä suuremmat äänet tulevat hyvin läpi korvakappaleestakin, ja vaikutukset ilmenevät kuulokojeenkäyttäjän kuulonalenemasta ja melun taajuusalueesta riippuen. Näin alhaalle jätetty MPO taso kuitenkin voi vaikuttaa puheen kuuntelemisen selkeyteen sitä liikaa pehmentäen ja säröä aiheuttaen.
Tämän lisäksi on sinänsä tärkeää, että kuulokojeen vahvistus on käyttäjän kannalta sopiva siten, että vahvistus on sekä riittävä jotta kuulokojeesta on hyötyä ilman että käyttömukavuus kärsii. Tämä ei kuitenkaan itsessään vaikuta kuulon huononemiseen.
Kun aloittaa kuulokojeen käyttämisen, saattaa tulla, iltaisin kun ottaa kojeet pois korvista, tunne siitä, että kuulo on huonontunut entisestään. Tämä johtuu vain siitä, että kojeenkäyttäjä on uudella tavalla tottunut päivisin kuulemaan paremmin ja kontrasti ns. iltakuuloon ilman kojeita on nyt huomattavasti suurempi.