Kysy audionomilta

Kävin loppuvuodesta 2017 julkisen puolen piippaus-kuulotutkimuksessa, koska en question-318-56035

yhdistyspalavereissa saanut kaikuvassa tilassa puheesta selvää.  Paremman l. vasemman korvan kuulokäyrän pisteet olivat (taajuus kHz/kuulokynnys dB):
0,25/05; 0,5/05; 1/10; 2/25; 3/50; 4/45; 6/65 ja 8/65. Oikean korvan arvot olivat:
0,25/15; 0,5/12; 1/10; 2/30; 3/45; 4/60; 6/70 ja 8/75.
Kuulotestin perusteella lääkäri ilmoitti, etten tarvitse kuulolaitetta, koska ihmisen puhealue on n. 0,5–2 kHz sisällä, ja että normaali kuulokynnys on 20 dB.
Kun näytin hänelle toisen kunnan kuulokäyräesitettä, minkä mukaan konsonantit olivat nimenomaa minun kuuloalueen kuopassa, hän tokaisi: ”Jos olisitte lintutieteilijä, kuulolaitteen voisi määrätä”.
Niinpä käytän tärkeimmissä palavereissa sanelulaitetta, jotta saan jälkikäteen selvän käydystä keskustelusta. Ikävää on myös jatkuvasti keskeytellä kysymällä mitä joku sanoi.
Kotona television katselu onneksi onnistuu, kun voi säätää erilliset kuulokkeet kovalle, jolloin muu perhe ei häiriinny.
Mainittakoon että olen eläkeläinen.

Hei!

Olet tyypillisessä tilanteessa. Neljän puhealueen kynnyksen (500 hz, 1 khz, 2 khz ja 4 khz) keskiarvot jäävät alle 30dB:n. Normaali puhealue on kylläkin 500 hz – 4 khz. aikoinaan se oli tosiaan 500 hz – 2 khz, mutta se on jo pitkään laskettu 4 khz:iin asti. Tämä muutos johtuu  siitä että aiemmin meluvammasta kärsivät ihmiset olivat jääneet kuulokojekriteerien ulkopuolelle ja ovat nyt siis mukana jos meluvamma on riittävä ja muilla taajuuksilla on normaali kuulo. Meluvamma tulee tyypillisesti 4 khz:n alueelle sitä huonontaen.

Normaali kuulo ei ole 20dB:n viivalla vaan 0 – 20 dB:n alueella. Useimmiten on niin että julkiselta puolelta et todellakaan saa kuulokojeita tällä kuulolla. Ja kun olet eläkkeellä niin julkinen puoli katsoo myös että vapaa-ajalla ei tarvitse niin hyvin kuulla kuin jos kävisi työssä. Jokainen alan ihminen kuitenkin tietää että Sinun kuulollasi tarvitaan jo kuulokojeet molempiin korviin. Voit tietysti koettaa vedota siihen että vaikka olet eläkkeellä niin aktiivisuutesi on sitä luokkaa että tarvitset kojeet, tai muuten aktiivisuutesi laskee pakon edessä. Ja sehän voi tarkoittaa esim. kognitiivisten kykyjen laskua ja passivoitumista. Ja se puolestaan tuo ajan kanssa yhteiskunnalle enemmän menoja.

Jos tämä ei onnistu niin yksityiseltä puolelta saat aina ostettua itsellesi kuulokojeet.

 

 

 

Hei!

Kävin vastikään kuulotutkijalla ja audiogrammini mukaan minulla on täydellinen kuulo välillä 125hz-question-318-560354khz, 10db alenema 6khz:n kohdalla ja 20-25db alenema 8khz kohdalla. Tämä on siis luonnollinen ”taajuuskorjaimeni” hiljaisissa äänissä, mutta miten tuo alenemani käyttäytyy esimerkiksi 80db musiikkia kuunnellessa? Säilyykö 20db ero, vaikka äänilähde voimistuisikin? En tajunnut kysyä asiaa audionomilta ja netistä ei meinaa löytyä yksiselitteistä vastausta. Tämä on itselleni tärkeä tieto siitä syystä, että harrastan musiikkia soittaen ja kuunnellen, ja haluaisin hahmottaa, paljonko tuo alenema vaikuttaa käytännössä äänikuvaan eri tilanteissa.

 

Hei!
Hyvä kysymys! Minulla ei ole tähän tieteellistä vastausta. Luulen että ero tietysti säilyy, mutta jos kuuntelet 80dB:n voimakkuudella musiikkia, uskon ettet tuota pientä laskua korkeilla taajuuksilla huomaa ollenkaan. 6khz:n kohdalla lasku on tavallaan hyvin pieni kun musiikin voimakkuus on hyvällä tasolla. 8khz puolestaan on jo niin korkea ääni että jos jonkun instrumentin kertautuvat oktaavit ja muut sävyt hieman laskevat, et kumminkaan koe millään tavoin kuulevasi huonommin. Kuulethan nuo taajuudet joka tapauksessa kun voimakkuus on hyvä.

Ainoa asia on se, että nuo korkeat taajuudet suhteessa musiikin muihin taajuuksiin voivat antaa hieman erilaisen keskinäisen kokonaissoinnin sävyn. 80dB on jo aika reilu voimakkuus, klubitason keikkavoimakkuus. Riippuen musiikin lajista, esim. rokin kuuntelussa on todennäköistä ettet sinä tai kukaan muukaan noita taajuuksia kovin hyvin käytännössä kuulisi jos esim. matalat taajuudet ovat korkeita voimakkaammalla. Tällöin matalien taajuuksien pitemmät siniaallot tod. näk. aiheuttavat ”huojuntaa” korkeiden taajuuksien lyhyille siniaalloille niitä häiriten.

Jos jossain niin klassisen musiikin kuuntelussa hyvillä laitteilla saattaa ehkä pientä eroa erottua. Tämä on makuasia ennemminkin. En usko että musiikin nauttiminen millään tavalla tuosta kärsii. Normaali kuuloaluehan katsotaan olevan 0 – 20dB:n sisään jäävällä kuulokäyrällä. Ymmärrän hyvin myös sen että on useita eri tapoja nauttia musiikista. Kaikkien taajuuksien kuuleminen juuri siinä suhteessa kuin on musiikin tekijä sen tarkoittanut on osalle kuuntelijoista hyvin tärkeää. Sanoisin kuitenkin ettet jää tuolla kuulolla vielä mistään paitsi.

Akustiikka on olennaisessa osassa kuulemisen kannalta. Tietyssä akustisessa tilanteessa saatat kuulla juuri nuo laskeneet taajuudet todella hyvin, ja taas toisaalla huonommin. Sama koskee normaalikuuloistakin. Se miten taajuus käyttäytyy eri dB voimakkuuksilla on vaikea mitata luotettavasti millään muulla keinolla kuin akustisesti huippuunsa viritetyssä laboratorio-olosuhteissa. Ja sitten se tulos pitäisi paikkaansa vain kun kuuntelet musiikkia siellä  etkä missään muualla. Voin yksityisviestillä ehdottaa sinulle kontaktihenkilöä joka tuntee nämä asiat Suomessa parhaiten.

Ainahan on mahdollisuus kokeilla hyvin pieniä ja huomaamattomia kuulokojeita jotka korjaavat tuon laskun, ja näin verrata kuulemiskokemusta ilman kojeita tapahtuvaan kuuntelemiseen. Noin lievällä kuulonalenemalla et varmaankaan saa kuulokojeita julkiselta puolelta – yksityiseltä aina saa kuitenkin. Ja jos niitä käyttää vain musiikin kuuntelemiseen niin niiden ei tarvitse olla välttämättä huippukojeet, niistä pitää löytyä musiikin kuunteluohjelma, joka ei vaimenna mitään taajuuksia eikä erityisesti korosta puhetta (kuten muut tilanneohjelmat tekevät), vaan päästää kaiken sisään juuri sellaisena kuin se mikrofonille tullessaan on.

 

Hei,

En ole korvalääkäriltä saanut kommenttia tähän vaivaan, joten yritän täältä. Olen huomannut ettäquestion-318-56035 en enää hahmota mistä suunnasta ääni kuuluu. Voiko toisen korvan 35 db alenema korkeista  äänistä johtaa siihen että suuntakuulo häiriintyy? Samassa korvassa pulsoiva tinnitus jolle ei ole vielä löydetty selittävää tekijää.

 

Hei!
Kyllä 35dBn lasku voi tuon aiheuttaa joissain tilanteissa. Riippuu tietysti siitä millä taajuuksilla kulloinenkin kuultava ääni kuuluu ja millä voimakkuudella ja miltä etäisyydeltä. Olethan varmistanut ettei kyse ole ollut esim. kaiun aiheuttamasta suunnan muutoksesta? Jos sinulla on esim. matalilla taajuuksilla normaali kuulo molemmissa korvissa, mutta toisessa korvassa korkeilla taajuuksilla laskua kuten kerroit, niin silloin ainakin niille matalille taajuuksille painottuva ääni pitäisi periaatteessa suuntakuulossa toimia. Toisaalta, luonnossa ei ole yhtään ääntä joka olisi vain yhdellä taajuudella, vaan äänet ovat usein ns. taajuusryhmittymiä ja sen lisäksi yksittäisiä formantteja (puheessa) voi jakaantua kaikille kuultaville taajuuksille. Jos taas kuulosi olisi laskenut tasaisesti tuohon 35dB:iin niin se vaikuttaisi jo varmuudella suuntakuuloa huonontavasti, varsinkin jos kuultava ääni ei ole kovin voimakas. Harvinaisissa tapauksissa voi suuntakuulo puuttua normaalikuuloiseltakin jos aivojen oliivitumake ei toimi oikein.

Mitä tulee pulsoivaan tinnitukseen, olet ilmeisesti käynyt jo korvan alueen magneettikuvauksessa? En ole lääkäri, eikä tätä pidä ottaa lääketieteellisenä neuvona, mutta vahinkoa et saa aikaan, jos käyt varalta myös kaulan valtimoiden ultraäänitutkimuksessa.

Toivottavasti tästä on apua.

 

Voiko induktiosilmukkaa käyttää kun on sydämentahdistin?question-318-56035

Hei! Kyllä voi yleensä käyttää. Muutama huomio kuitenkin: Jos silmukka on viritelty isoon tilaan ja näin ollen silmukan vahvistinkin on voimakas, ei ole suositeltavaa olla alueen reunalla liian lähellä itse silmukkajohtoa. Tämä voi periaatteessa aiheuttaa häiriötä sydämentahdistimeen. Tosin en tunne yhtään tapausta että näin olisi käynyt. Kannattaa kuitenkin istua tällöin keskelle salia, jolloin signaali on siellä hieman kevyempi. Muita varottavia signaalilähteitä ovat esimerkiksi korkeajännitejohto ja myös induktioliesi(!).

 

Hei,
question-318-56035Ehkä 10v siten oli joitakin päiviä ollut huimausta, joka alkoi herättyäni sängyssä. Huone meni kovaa vauhtia ympäri niin, että silmissä näkyi vain valoa tai epämääräistä raitaa. Oli mahdotonta nousta seisomaan. Jotenkin sain sen vaimennettua ja menin töihin, mutta noustessani tuolilta jatkui kova huimaus. Menin terkkariin, jossa lääkäri diagnosoi sen suppean tutkimuksen perusteella heitehuimaukseksi ja neuvoi, miten sängyssä voimistellaan saadakseen sen pois. Tein niin ja oireet katosivat.
Nyt jälleen jo kolme viikkoa ollut ajoittain kovaa päänsärkyä, eniten särkenyt pääkopan ja niskan välisellä alueella, pääkopassa kovasti, jopa niin, että oli kosketusarka.
Tämän viimeisen koettelemuksen aikana on esiintynyt korvasärkyä – jossakin kaukana kallossa, kovaa suhinaa, ulinaa ym outoja häiritseviä ääniä korvissa. Lisäksi kovaa pahoinvointia ja pari kertaa oksentelua.  Jälleen toistunut sama, eli aamulla on huone mennyt hurjaa vauhtia ympäriinsä, enkä ole voinut nousta. Nyt myös kumartaminen pahentaa tilannetta nousuvaiheessa.
Sama toistuu kun yritin päikkäreille. Heti alkoi koko huone pyöriä kovaa.  Nyt tätä kohtausta on ollut pari vuorokautta ja olen jotenkin saannut sen hillintään vanhoilla lääkärin antamilla voimisteluohjeilla, mutta kohtaus jatkuu silti jo kolmatta päivää. Näinä päivinä on ollut siis pahoinvointia, silmissä valoarkuutta ja pieniä muistikatkoja ym.  Jo ensimmäisen kerran jälkeen vuosia sitten, totesi lääkäri kuulovamman kummassakin korvassa. Kuulo onkin kovasti heikentynyt, enkä tahdo aina kuulla ihmisten puhuvan huoneessa parin metrin etäisyydellä. Itse en ole tietoinen, että olisi ollut kuulovamma. Se on myös todettu tutkimuksessa.
Taustalla on  useita keljuja diagnooseja kuten seurannassa oleva KLL, kivulias fibromyalgia 18/18, uniapnea, refluksitauti ym.
Nyt aloin epäillä, että tämä korvakipu josssakin kaukana,  ja oireet, voisivat olla Mèniéren tautia.
En kehtaa taas vaivata TVK lääkäriä, koska diagnosoituja asioita on paljon ja en halua, että leimataan luulosairaaksi. Onko mahdollista, että esim kivulias fibromyalgia voisi jatkuvien hermokipujen kautta aikaansaada myös Mèniéren kaltaisia oireita? Mm fibromyalgian ns. kipupisteitähän on myös alueella, jonka kuvasin tässä kovaan huimaukseen liittyväksi. Ovatko mahdolliset särkevät hermot voineet vaarantaa
kuulohermostoa tehden em oireet huimauksineen, kipuineen ja kuulon alenemiseen?
Mitä tekisin asialle? 

Hei! Ja kiitos viestistäsi! En valitettavasti ole lääkäri vaan audionomi. Hakeudu lääkärin vastaanotolle.

Kirjoitit: ”Kuulo onkin kovasti heikentynyt, enkä tahdo aina kuulla ihmisten puhuvan huoneessa parin metrin etäisyydellä. Itse en ole tietoinen, että olisi ollut kuulovamma.” 🙂  🙂

P.S. terveisiä ja hyvää vappua lääketieteen opiskelijoille 🙂

 

question-318-56035Mulla on ääniyliherkät korvat ja ajattelin kysyä, että onko ääniä vaimentavaa kuulokojetta saatavilla? Siis kuulokojetta, jonka avulla kontrolloisin ympäristön ääniä ja kovaa puhetta, pienentäen sitä tarpeen mukaan – vaikka kokonaan pois. Olen normaalikuuloinen, joten kuulokojeen ei tarvitse vahvistaa ääniä ollenkaan.

Hei! Ja kiitos kysymyksestä! Kuulokojeiden ensisijainen tehtävä on vahvistaa puheen kuuluvuutta. Myös muita ympäristön ääniä kojeilla pitää kuulla, musiikista puhumattakaan.  Kuulokojeilla voidaan myös tasoittaa tulevien äänien voimakkuutta lisäämällä kuulokojeen vahvistukseen kompressiota. Kompressio tarkoittaa sitä, että tietyllä tavalla kuulokojetta ohjelmoiden voi kuulokoje vaimentaa voimakkaita ääniä huomattavasti enemmän suhteessa hiljaisempiin ääniin. Tämän kompression kanssa pitää olla varovainen, sillä se saattaa pehmentää kuultua puhetta jopa niin, ettei puheen sanoista saakaan enää hyvin selvää.

Ääniyliherkkyyttä hoidetaan tavallisesti siedättämällä kuuloa. Eli siis päinvastoin kuin toivoit. Toki tuo siedätys tehdään vähitellen totuttautumalla. On aivan mahdollista, että ensi alkuun tehtäisiin kuulokojeisiin hyvin kompressoitu vahvistus ja kompressiota aletaan sitten vähitellen vähentämään. Tietyissä kuulokojeissa on mukana myös ns. tinnitusgeneraattori, jonka avulla voidaan myös harjoittaa totuttautumista (generaattori antaa korviin tietynlaisia miellyttäviä ääniä). Siedättämällä pääset parhaaseen lopputulokseen. Sulkemalla ääniä pois elämästäsi saatat ehkä vain pahentaa ääniyliherkkyyttäsi, näin uskaltaisin sanoa. Siedättäminen ja siihen liittyvä suunnitelma on hyvä tehdä aina korvalääkärin opastuksella.

 

question-318-56035

Tämmöinen kysymys olisi. Mää kuulen oikein hyvin mutta äijäporukalla kun kokoonnutaan niin ne alkaa aina väittään että mulla on huono kuulo. En kyllä saakaan kaikkien puheesta selvää kun ne mutisee tai puhuu yhtä aikaa. Kumpikohan on väärässä, minä vai ne muut?

Hei!

On täysin mahdollista että ystäväsi mutisevat ja puhuvat yhtä aikaa niin että yksittäisen ihmisen puheesta on vaikea saada selvää. Kuvauksesi perusteella ja tilastojen valossa uskaltaisin kuitenkin ehdottaa että kävisit tutkituttamassa kuulosi. Jos tulos on normaali, niin sitten Sinulla on tutkittua tietoa siitä että kuulet hyvin ja että ystäväsi mutisevat :).

Usein tuossa kuvaamassasi tilanteessa jossa on taustahälyä ja useampi kokoontuu jutustelemaan kahvin äärelle, on huonokuuloisella vaikeuksia seurata keskustelua. Kuulo voi olla sellainen, että kotona ja muissa rauhallisissa tilanteissa ei ole minkäänlaisia vaikeuksia kuulla puhetta tai saada hyvin selvää sanoista, mutta taustahälyssä tilanne muuttuukin aivan toisenlaiseksi. Hyvin usein kyseessä on ns. ikäkuulo. Ikäkuulossa ovat korkeat äänet vaimentuneet matalia enemmän. Koska konsonantit ovat painottuneet korkeille taajuuksille, käy niin, että kuulee sanoja väärin ja taustahäly sotkee kuuluvuutta vielä entisestään. Kuulo kannattaa tutkituttaa myös muiden korvasairauksien varalta.

Jos käykin niin että kuulosi on todella heikentynyt, voit hankkia kuulokojeet, joiden avulla sitten kuulet taustahälyssä ystäviäsi selvästi paremmin. Voit vaikka kertoa muille mitä naapuripöydässä puhutaan :).

question-318-56035

 

Voiko kuulo mennä huonommaksi jos pitää kuulokojetta korvassa joka päivä?

Hei!

Hyvä kysymys, ja useita ihmisiä askarruttava. Silloin kun kuulokoje on säädetty oikein, eli kuulokojeen maksimiantotason rajoitin (MPO) on asetettu turvalliselle tasolle (audionomi asettaa ohjelmoidessaan kojeita), yleensä kuulontutkimusten yhteydessä mitatun epämiellyttävyyskynnysten tuntumaan tai hieman isommallekin, ei suurta vaaraa ole. Samat säännöt ovat kuitenkin olemassa kuulokojeen käyttäjille kuin normaalikuuloisillekin, eli jatkuva oleilu yli 80 dB:n melussa ei ole terveellistä, eikä ylipäätään melutasossa joka ylittää 100 dB.

Epämiellyttävyyskynnyksiä mitattaessa saattaa mitattava sietää suuriakin voimakkuuksia, jolloin MPO taso voi jäädä korkealle. Jos taas MPO taso jää matalalle, esim. 80dB:iin, niin perinteinen korvakappale saattaa antaa hieman suojaa välille 80 – 100 dB, riippuen taajuuksista, mutta tätä suuremmat äänet tulevat hyvin läpi korvakappaleestakin, ja vaikutukset ilmenevät kuulokojeenkäyttäjän kuulonalenemasta ja melun taajuusalueesta riippuen. Näin alhaalle jätetty MPO taso kuitenkin voi vaikuttaa puheen kuuntelemisen selkeyteen sitä liikaa pehmentäen ja säröä aiheuttaen.

Tämän lisäksi on sinänsä tärkeää, että kuulokojeen vahvistus on käyttäjän kannalta sopiva siten, että vahvistus on sekä riittävä jotta kuulokojeesta on hyötyä ilman että käyttömukavuus kärsii. Tämä ei kuitenkaan itsessään vaikuta kuulon huononemiseen.

Kun aloittaa kuulokojeen käyttämisen, saattaa tulla, iltaisin  kun ottaa kojeet pois korvista, tunne siitä, että kuulo on huonontunut entisestään. Tämä johtuu vain siitä, että kojeenkäyttäjä on uudella tavalla tottunut päivisin kuulemaan paremmin ja kontrasti ns. iltakuuloon ilman kojeita on nyt huomattavasti suurempi.

 

Kirjoita kysymyksesi viestikenttään: